Saturday, February 24, 2018

Week 8 Dyeing with juniper Viikko 8 Värjäys katajalla


Katajan käytöstä värjäykseen on aika vähän mainintoja suomalaisessa värikirjallisuudessa. Hellen'in Kotivärjäyskirja (1919) antaa vain pari reseptiä, missä sen havuista raudan kanssa saadaan harmaata ja kuparivihtrillillä vihreää, ja marjoista on vain maininta, että kuparilla niistä saa vihreää. Vertailuksi samassa kirjassa on 22 eri reseptiä suopursulla värjäämiseen. Myöhemmin Hassi (1977) sanoo, että havuista tulee harmaata ja marjoista oliivinruskeaa eli aika lailla samaa kuin Hellen. Kuitenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa Grierson (The Colour Cauldron, 1986) antaa reseptin marjoilla värjäämiseen alunan kanssa josta saa curryn keltaista tai kananmunan keltuaisen keltaista, jotka ovat aika voimakkaan keltaisia mielestäni.  Katajan kuorella saa punaruskeita värejä hänen mukaansa. Myös Jenny Dean'in useassakin kirjassa on samanlaisia ohjeita keltaisen värjäämiseen marjoilla ja neulasilla. Löysin myös maininnan Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973) sivu 166, jossa sanotaan, että Pohjois-Euroopassa mm katajanmarjoja käytettiin keltaisen värin lähteenä vihreäksi värjäämisessä morsingon kanssa Rooman valtakunnan aikoihin.

Päätin kokeilla katajalla värjäämistä. Jenny Dean'in mukaan sekä katajan havuista että vihreistä marjoista tulee molemmista samantyyppinen väri ja niitä voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Katajanmarjathan eivät ole oikeita marjoja vaan marjamaisia käpyjä. Ensin ajattelin kerätä vain marjoja, mutta ne olivat aika tiukasti kiinni oksissa, ja niin päädyin käyttämään oksankärkiä marjoineen.

IN ENGLISH
There are very very few mentions of using juniper (Juniperus communis) for dyeng in Finnish dye litterature. Hellen (1919) gives two recipes where  juniper needles give grey with iron and  green with copper, and about berries there is only one mention that they give green with copper. To compare with there are 22 recipes to dye with marsh tea in the same book. Later in 1977 in Hassi's dye book she says that with iron it gives grey and with copper olive brown, much the same thing that Hellen has written.
However in English dye litterature Grierson (The Colour Cauldron, 1986) gives a recipe with alum which gives curry yellow or yolk yellow, which are quite strong yellows. Juniper bark can give reddish brown. Also in many books written by Jenny Dean she has recipes to dye yellow with juniper berries and leafy shoots I also found a mention in Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973), look page 166, which says that in Northern Europe juniper berries were used to as a source of yellow to dye green with woad in Roman times.

I decided to try to dye with juniper. Jenny Dean (A Heritage of Colour) says that both needles/leafy shoots and green berries give similar colours and can be used together. Juniper berries are not really berries but berrylike fleshy cones. First I was going to dye with only berries, but they were sitting so tight in the branches, that in the end I used small leafy shoots with needles and berries in them


Oksankärkiä oli 650g. Keitin niitä ensin pari tuntia ja annoin jäähtyä liemessä yön yli. Liemi näytti kirkkaan keltaiselta, mutta aika vaalealta. Keitin sitten niitä tunnin verran lisää hiljaisemmalla tulella ja keitos jäähtyi taas yön yli, ja nyt siitä oli tullut aika tummaa punertavan ruskeaa. Ajattelin jo, että se meni pilalle, koska nimittäin sekä Grierson että Jenny Dean varoittavat, että värjätessä lankojen ei kannata antaa olla liemessä liian kauaa, jolloin väri voi samentua. He myös neuvovat murskaamaan marjat ennen keittämistä, enkä tehnyt sitäkään.
Siivilöin liemen, ja värjäsin siinä 200g aluna-viinikivipurettua lankaa, josta tuli oikein nätti ja melko voimakas keltainen. Ihan hyvä. Jälkiväristä tuli selvästi vaaleampi beige. Kuvassa alla hailukka vasemmanpuolimmainen pikkuvyyhti on purettamaton ja tummempi rautapuretettu. Löysin tällaisen sivun, missä on mainittuna katajan sisältämiä flavonoideja, joista oletan keltaisen värin tulleen.

IN ENGLISH
I had 650 grams of leafy shoots with berries. I boiled them first two hours and then let cool overnight. Bath looked clear yellow but not very strong, so I simmered it for one more hour the next day and let cool overnight again. Now it was quite dark reddish brown and I thought that I had spoiled it, because both Grierson and Jenny Dean warn about keeping an eye on the yarn when dyeing as the colour may become duller (though I didn't have yarn in the bath at this time yet). Jenny also says to crush the berries, but I didn't do it.
I strained off the bath and dyed then 200 grams of yarn mordanted with alum and CoT, and got quite pretty yellow, much better than I expected. After bath gave much paler beige. 
In the picture below the pale skein on the left is no mordant and the darker on the right is iron mordant. Because I had no idea what dyes there are in juniper I googled and found this page which also says what flavonoids juniper contains. I presume the yellow came from flavonoids.


Saturday, February 17, 2018

Week 7 Dyeing with lichen Platismatia glauca Viikko 7 Värjäys harmaaröyhelöllä


Harmaaröyhelö (Platismatia glauca) kasvaa yleisenä sormipaisukarvejäkälien kanssa puunrungoilla. Nämä, mitä nyt käytin on kerätty pihlajanrungolta muutama viikko sitten, ja kuivattu.
Kuivattuja jäkäliä oli 30g ja värjäsin niillä kuten aiemmin muilla jäkälillä eli keitto useana päivänä ja purettamaton lanka sitten jäkälien seassa ja haudutus parina päivänä. Koska jäkälät olivat nyt rutikuivia niin laitoin lankaa suhteessa saman verran kuin jäkäliäkin.
Väristä tuli vaaleampi ja sitruunankeltaisempi kuin paisukarvejäkälillä värjättäessä.

IN ENGLISH
When I collected lichens earlier from fallen rowan tree, I separated Platismatia glauca from Hypogymnia lichens, and dried them. I dyed with them this week.
There were 30 grams of very dry lichens, and as previously, I boiled them in several days, and then added yarn (no mordant) and simmered in two days in a row, yarn together with the lichens.

Because lichens were so dry I dyed the same amount of yarn than the weight of the lichens.
Colour became lighter and more lemon yellow than what I got from Hypogymnia lichens.


Saturday, February 10, 2018

Week 6 Hypogymnia lichens from birches Viikko 6 Sormipaisukarve koivun rungoilta


Talon takana kasvaa paljon koivuja, joita kaadamme talvisin polttopuiksi. Niissä on myös paljon sormipaisukarvetta rungoilla. Jos puuhommien aikaan on suojasää, jäkälät on helppo kerätä kaadetuilta rungoilta, mutta pakkasella se on hankalampaa. Niitä voi kerätä myös valmiiksi kuivaneilta pölleiltä keväällä, mutta aina kannattaa jättää osa yleisistäkin jäkälistä tuulen vietäväksi, eikä kerätä kaikkia. Pienemmät oksat haketamme katteeksi puutarhaan, ja niissä olevat jäkälät murenevat poluille.

Tämän viikon värjäys oli koivuissa kasvaneilla paisukarvejäkälillä, ihan vain kokeeksi, että näen tuleeko niistä sama väri kuin pihlajanrungoilla kasvaneilla. Tuli niistä:).

IN ENGLISH
Behind our house we have lots of birches, and every winter we cut some down to dry for firewood. There are lots of lichens, mostly Hypogymnia physoides, in the birches. Their trunks look more grey than white because of the lichens. If the weather is above freezing when we cut down them, it is easy to collect the lichens, but when it is cold, it is more difficult. I never collect all of them, and small branches are cut to pieces and used as mulch in the garden and so lichens in them can continue their life cycle.

The dyeing this week was with Hypogymnia physoides lichens which had grown in birches, just to test if they give the same colour as the ones which grew on rowan. Yes, they gave the same colour:)


Karen Diadick Casselman: Lichen Dyes, The New Source Book (2001) sanoo, että tämän tyyppisillä jäkälillä voi värjätä kolmella eri tavalla. Ensin murskattuja jäkäliä liotetaan yhdestä kahteen vuorokautta, ja sitten
1. Langat laitetaan jäkälien sekaan kerroksittain ja keitosta haudutetaan yhdessä lankojen ja jäkälien kanssa kunnes väri on haluttu, useita päiviä tai jopa viikkoja. Tämä on perinteinen tapa Skotlannista ja Irlannista, samoin ymmärtääkseni Pohjoismaissa.
2. Jäkälät keitetään ensin ja langat laitetaan siivilöityyn valmiiseen liemeen.
3. Jäkäliä keitetään 30min, sitten haudutetaan alle kiehumisen vielä tunti. Liemi siivilöidään talteen. Jäkälien päälle laitetaan uusi puhdas vesi ja homma toistetaan kahteen kertaan. Näin saadut kolme lientä sitten yhdistetään ja siinä värjätään langat 2-4 tuntia, ja annetaan vielä jäähtyä yön yli.

Oma tapani värjätä on näiden välimuoto eli ensin haudutan jäkäliä (samassa liemessä) useana päivänä peräkkäin ja minusta liemi tummenee joka päivä hiukan lisää. Sitten lisään langat liemeen ja hauduttelen niitä yhdessä jäkälien kanssa myös ainakin parina peräkkäisenä päivänä. Näin väristä tulee voimakkaampi, kuin jos värjäisi vain tunnin. Puretusta sormipaisukarvejäkälien kanssa ei tarvita, vaan väri kiinnittyy pysyvästi ilman muuta puretusta.

IN ENGLISH
Karen Diadick Kasselman in her book Lichen Dyes, The New Source Book (2001) writes that with boiling water method you can have three different ways to do it. First shred the lichens and soak them  24-48 hours and then
1. Put the yarns in the bath together with lichens in layers, and simmer until you have the desired color, several days or even weeks. This is a traditional way from Scotland and Ireland, and was also used in Nordic countries.
2. Boil the lichens, strain and dye.
3. Triple extraction: boil the lichens 30 minutes, then simmer one more hour and strain off the bath, and save it in a bucket. Pour new fresh water over the lichens, boil, simmer and strain off the second time, and repeat the process third time. Combine the three baths, add yarn and  simmer for 2-4 hours, then cool overnight.

My way is something between one and three, but I should try if no 3 works better than how I have done it. Anyway, I simmer the lichens in the same bath in three days in a row, I can see how the bath gets darker each day. Then I add the yarn and again simmer at least in two days in a row. Dyeing the yarn in two days I get darker colour than if I dye it only for one hour. There is no need for mordant when dyeing with lichens.


Koivulta kerättyjä sormipaisukarpeita oli 790g eli yli puolet enemmän kuin viime viikolla tekemässäni värjäyksessä. Laitoin kuitenkin vain 100g lankaa liemeen ja ajattelin saavani tummempaa, ehkä ruskeampaa, mutta väristä tuli melko lailla samanlainen kuin pienemmällä määrällä jäkäliä, vain ehkä hitusen syvempi. Sain kuitenkin vielä 300g jälkivärejä, joista viimeiset ovat edelleen kattilassa, ja kaikista tuli aika hyvä keltainen. Eli 2-3 kertaa jäkäliä suhteessa langan painoon riittää, ja siitäkin saa jälkiväriä. Mitä vähemmän on jäkäliä, sitä pidempään lankoja kannattaa värjätä siellä liemessä. Casselman suosittelee jäkälävärjätyille langoille sitä, että niiden annetaan kuivua ja värin tekeytyä vielä jonkin aikaa värjäyksen jälkeen ennenkuin langat pestään, termi englanniksi on "delayed rinsing". Itse olen pessyt langat saman tien eikä väriä ole juuri lähtenyt, mutta neuvo voi olla joka tapauksessa hyvä:).

IN ENGLISH
I had 790 grams of  Hypogymnia lichens, that was more than twice as much as I used last week for 100g of yarn, yet I dyed also now first 100 grams thinking that maybe I would get darker, more brown or bronze colour, but that didn't happen. The colour I got is very similar than I got last week, only a bit deeper. Besides the first colour, I could dye three more skeins in that same bath, the last ones are still in it, and all seem to be good yellows. So, 2-3 times the weight of the fiber is good, and it also gives after baths. The less you have lichens, the longer it is good to keep the yarns in the bath, I think. Casselman recommends delayed rinsing to lichen dyed fibers, but I have rinsed straight away, and there was very little loose colour, but anyway it is a good advise:).


Saturday, February 3, 2018

Week 5 Hypogymnia lichens from rowan tree trunk Viikko 5 Paisukarvejäkäliä pihlajanrungolta


Vuoden vaihteessa myrskyssä tontilla kaatui joitakin puita. Kaatuneet puut raivattiin pois polttopuiksi. Huomasin yhden ison kaatuneen pihlajan olevan ihan täynnä jäkäliä, useammanlaisia, mutta yleisimmän uskoisin olevan sormipaisukarve, Hypogymnia physoides. Keräsin jäkälät rungolta värjäykseen ennen puun pilkkomista kuivamaan varastoon, kuva yllä on tammikuun alussa otettu, jolloin ei vielä ollut lunta, nythän lunta on varmaan 40cm. Plussakeleillä jäkälät irtosivat hyvin rungosta ja kun ne joka tapauksessa olisivat kuolleet (polttopuun joukossa), niin siksi keräsin ne värjäystä varten. Vaikka jäkälät ovatkin tosi vanha värin lähde niin ne uusiutuvat hitaasti ja nykyään jäkälien käytössä kannattaa olla varovainen, ja käyttää vain yleisiä lajeja ja mieluiten sellaisia, jotka ovat joko itsekseen pudonneet puista tai jotka tuhoutuisivat joka tapauksessa. Kiviltä ja kallioilta jäkäliä ei kannata kerätä, ja jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Toisaalta tuulen maahan ja tielle pudottamia jäkäliä voi kerätä, vaikka taas toisaalta keltaisia värejä saakin helposti myös ruohovartisista kasveista kesällä. Jäkälistä saatavat keltaiset ja ruskeat ovat hyvin valonkestäviä värejä.

IN ENGLISH
Earlier in January some trees had fallen down in a storm. We cut the fallen trees to use as firewood and I noticed that one fallen rowan trees was full of lichens. Picture above is from four weeks ago when we didn't have any snow, now there is about 40cm snow. There were many kinds of lichens but most of them were Hypogymnia physoides and other Hypogymnia species, a very common lichen here in Finland. I think they are called Puffed shield lichen in English. I scraped the lichens to use for dyeing before the tree was cut to pieces and put to dry for later use. Although lichens are  very old source of dye, it is not advisable to collect them for dyeing, they are very slow to grow. However, these trees  were going to be used to heat our house and lichens would be destroyed anyway. I also sometimes collect wind blown lichens, though yellow is a colour which I can easily get from many plants in the summer.




Jäkäliä oli 275g, punnittu hiukan kuivahtaneina. Keitin niitä kolmena päivänä tunnin verran ja kolmantena päivänä keittämisen ja jäähtymisen jälkeen lisäsin liemeen jäkälien sekaan 90g lankaa. Haudutin lankoja kahtena peräkkäisenä päivänä, lämpö nousi enimmillään 90C, ja jäähtyi yön aikana. Langat olivat liemessä koko ajan. Jäkälät tarttuvat jonkin verran lankoihin, mutta kuivana muruset lähtevät aika hyvin langoista pois ihan vain ravistelemalla.
Alla kuvassa näkee, miten purettamaton lanka vasemmalla tuli kaikkein voimakkaimman väriseksi, ja aluna-viinikivipuretettu lanka jäi vaaleammaksi eli näillä värjätessä ei tarvita mitään puretusta vaan jäkälien sisältämät hapot (physodic acid, physodalic acid ja  atranorin) kiinnittävät värin lankaan.  Oikean puolimmaisin lanka oli esipuretettu raudalla.

IN ENGLISH
I had 275 grams of lichens, weight was after they were a bit dry. I boiled them in three days in a row, and after that added the yarns (90 grams) to the bath where they were mixed with the lichens. I simmered the bath with yarns and lichens in two days, temperature was almost boiling (by accident) once, but mostly simmer or under it. At first it always looks like the yarns are a mess with lichens, but when the yarns were dry, it was easy to shake them and get the lichens off from them.
Lichens contain acids (physodic and physodalic acids and atranorin) which act as a mordant so you wouldn't need any metallic mordant when dyeing with them. In the picture below you can see how the yarn with no mordant is actually darker in colour than the one with alum and cream of tartar. Iron premordant gave greenish shade to the yarn.


Saturday, January 27, 2018

Week 4 Fir needles Viikko 4 Pihdan havut



Tontillamme kasvaa useita pihtoja, osa on vanhoja siperianpihtoja ja osa nuorempia palsamipihtoja tai niiden ja siperianpihdan risteymiä, jotka tilamme edellinen omistaja oli istuttanut ehkä 30 vuotta sitten. Yhdessä jälkimmäisistä oksat tulevat polulle ja ajattelin, että kokeilen tuleeko niiden neulasista ja havuista sama väri kuin kotoisesta metsäkuusesta. Nämä ovat siitä mukavia kerätä ja pilkkoa, että neulaset ovat pehmeitä eivätkä pistele.

IN ENGLISH
We have several large firs growing in our land. Some old trees are siberian firs and younger ones  either balsam firs (Abies balsamea) or hybrids of balsam fir and siberian fir, planted here by the previous owner of our place maybe 30 years ago. One of the younger trees has branches growing too close to the path, so I thought to cut them and try if they give the same colour as our native Norway spruce did. These were nice to collect, the needles were soft and not so pricky as needles of Norway spruce.


Keitin havuja tunnin verran ja annoin liemen jäähtyä yön yli. Liemi oli selvästi eri väristä ja vaaleampaa mitä kuusenhavuista tullut liemi, punertavanruskeaa. Koska liemi näytti aika laimealta, laitoin vähemmän lankaa värjäykseen eli 2kg havuja/100g lankaa, kaksi kertaa enemmän kasvimateriaalia mitä tavallisesti käytän. Iso vyyhti on normaalia aluna-viinikivipuretettua ja pieni rautapuretettu, esipuretus molemmilla. Langoista tuli oikein kaunis keltainen, paljon vahvempi väri kuin metsäkuusesta saamani. Tosin en tiedä josko senkin havuja olisi pitänyt käyttää enemmän voimakkaamman värin saamiseksi, mutta jo siivilöity liemi oli näillä eri värinen, vaaleampi vaikka itse väristä tuli lankaan tummempi.
Jos joskus täytyy kaataa kokonainen pihta, niin hyvin voisin silloin käyttää tämän havuja värjäykseen, niin tyytyväinen olin väriin.

IN ENGLISH
I simmered needles for one hour and then let the bath cool overnight. The bath was very different colour than what I expected, nice reddish brown but pale colour. Because it didn't look very strong,  I used more plant material/ yarn than I normally do, 2kg of fir needles to 100g of yarn. The bigger skein was mordanted with alum and CoT and smaller one with iron. Yellow was very nice and quite strong colour, much stronger than what I got from Norway spruce. Though I did use now more firs so it could be a factor, but even the bath looked different. Norway spruce bath was darker and yet the colour to the yarn was paler.
If we sometime need to cut down one of these firs, I think I would use all its needles to dye with.


Saturday, January 20, 2018

Week 3 Bilberry stems Viikko 3 Mustikan varvut


Viime viikon alussa täällä oli vielä aika lumetonta, vasta nyt loppuviikosta lunta tuli sellaiset vajaa 10cm. Keräsin mustikanvarvuista koevärjäykseen vihreitä latvaosia, ehkä puolesta välistä kasvia. Kirjallisuudessa puhutaan yleensä vain mustikanmarjoilla värjäämisestä, mutta niiden väri ei kestä valoa, eikä pesuakaan. Ajattelin varvuista mahdollisesti tulevan jotain kellansävyistä, jos mitään.  Olinkin aika yllättynyt lopputuloksesta!

IN ENGLISH
Until a few days ago we had hardly any snow at all, but now it has snowed in couple of days and there are maybe 10cm snow in the ground. In other parts of Finland there is much more snow. Picture above was taken a week ago, when I collected some green bilberry (Vaccinium myrtillus) stems to try for dyeing. In the dye litterature there are only mentions of berries for dyeing, but they contain  anthocyanin type of dyes which are not lightfast. I thought the stems might give me some kind of yellow. I was quite surprised of the colour I got!

Liemi keiton jälkeen  Bath after simmering


Varpuja oli 800g/100g lankaa. Keitin varpuja pari tuntia ja annoin jäähtyä yön yli, ja koska vetemme on hapahkoa, niin lisäsin keitin veteen lusikallisen kidesoodaa. pH oli värjätessä 7. Liemi oli tumman punaruskeaa, ja aluna-viinikivipuretettu lanka värjääntyi punertavan ruskeaksi. Kosteana lanka näytti ensin pinkimmältä, mutta kuivuessaan muuttui ruskeammaksi. Vaaleampi pienistä vyyhdeistä oli purettamaton ja tummempi rautapuretettu. Aika yllättävää, että jopa purettamattomaan tarttui punertavaa väriä. Niinkuin aina tällaisten koevärjäysten kanssa niin lopputuloksen värinkestosta ei voi sanoa mitään ennen kuin sitä testaa itse.

IN ENGLISH
I had 800g of stems to 100g of yarn. I simmered stems for two hours and let cool overnight. Because our water is acidic, I added a tablespoonful of washing soda to raise pH a little, and I when I dyed the yarn, pH of the bath was neutral, pH 7. The bath was dark reddish brown, and yarn mordanted with alum and CoT became pinkish brown. It looked pinker when it was wet, but when it dried it became more brownish. The lighter of the small skeins has no mordant, and the darker one was premordanted with iron. I was surprised to see that even without mordant some colour attached to the yarn. As always with this kind of experiments, I can't say how fast these colours are before testing them.


Saturday, January 13, 2018

Week 2 Ostrich fern fertile fronds Viikko 2 Kotkansiiven itiölehdet


Tämän viikon värjäyksestä tulikin iloinen yllätys.
Minulla kasvaa puutarhassa kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris), joka on kyllä luonnonkasvi, mutta olen istuttanut sitä varjopenkin reunaan, sehän on niin komea saniainen. Kotkansiipi tekee kesällä isot lehdet, jotka lakastuvat syksyllä, mutta sitten itiöpesäkkeitä varten se tekee syksyllä erilaiset talveksi törröttämään jäävät itiölehdet, joista itiöt sitten keväällä leviävät.
Keräsin noita kovia itiöpesäkelehtiä, kuvassa yllä, ja kokeilin niillä värjäystä. Kuvassa näkyvät lakastuneina kesäiset varsinaiset lehdet ja itiölehdet pystyssä. Mistään kirjasta en löytänyt tietoa, että näillä olisi värjätty, vaikka muiden saniaisten, kuten sananjalan tai kampasaniaisen lehdillä voi värjätä kesällä kellanvihreää.

IN ENGLISH
This week's plant gave me a nice surprise.
Ostrich fern (Matteuccia struthiopteris) grows in wild here in Finland, but I have planted it also in the garden. It is such a good and big plant for shade. Summer leaves are big and they die in the autumn, you can see the remnants of them in the picture above. The brown hard leaves still up are the fertile fronds which develop in the autumn and release the spores in the next spring.
As you can see,  the snow from the autumn had melted away and right now there is hardly any snow, but the ground is frozen.
I collected those fertile fronds, and dyed with them. I couldn't find any information in dye books that they could be used for dyeing. Green summer leaves of other ferns can be used for greenish yellow in early summer.


Keitin itiövarsia hiljaisella tulella pari tuntia ja annoin jäähtyä seuraavaan päivään. Aluksi näytti, ettei niistä irtoa mitään väriä, mutta lopulta liemi olikin tumman punaruskea. Ihan lupaavan värinen.

IN ENGLISH
I simmered fronds for about two hours, and let the bath cool until next morning. At first it looked like they would not release any colour, but in the end the bath was nice reddish brown. very promising.




Itiövarsia oli 350g, ja laitoin siivilöityyn väriliemeen 35g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Vasta kun lämpö oli noussut 80°C alkoi väri tarttua lankaan liemestä ja annoinkin langan olla siinä yön yli. Aamulla lopputulos oli tosi nätti melko voimakas persikankeltainen! Tumma pikkuvyyhti oli rautaesipuretettu ja vaalea pieni oli purettamaton eli ilman puretusta näiden väri ei tarttunut lankaan juuri lainkaan. Kokeilin myös jälkiväriä, mutta vaikka liemi oli tumma, niin väristä tuli melko vaalea eli ensimmäinen värjäys oli paras.

IN ENGLISH
I had 350g fertile fronds and I put 35g of alum-cot mordanted yarn in the strained bath. Only after the temperature of the bath was close to simmering, the yarn started to take colour, and after simmering for an hour I let it cool in the bath overnight. In the morning the result was very nice and surprisingly strong peachy yellow! The darker little skein was premordanted with iron, and the pale small skein was unmordanted, so without mordant colour  from this plant would not attach hardly at all. After bath gave quite pale colour to yarn even though the bath itself still looked dark, so only the first bath was worth dyeing.


Monday, January 8, 2018

Week 1: Norway spruce Viikko 1: Kuusen havut


Vuoden ensimmäisellä viikolla keräsin ulkoa tavallisen metsäkuusen havuja värjäykseen. Riivin isoista oksista pienempiä oksia, mutta en pilkkonut neulasia sen kummemmin. Kuusenhavuilla värjäämisestä on myös vanhemmissa suomalaisissa värjäyskirjoissa, joissa siitä sanotaan saavan vihertävänkeltaista. Minä olen värjännyt aiemminkin kuusenhavuilla ja aina saanut tuon värin mitä nytkin eli ei yhtään vihertävä. En tiedä voisiko vaikka ihan nuorilla kuusen havuilla saada vihreämpää. Heti tuli mieleen, että pitäisi kokeilla eri aikoihin vuodesta samalla kasvilla.

IN ENGLISH
The first week of January I  collected some Norway spruce branchlets and needles for dyeing. Norway spruce (Picea abies) is one of the most common trees in Finland, and also older Finnish dyebooks say it can be used for dyeing, giving greenish yellow. I have dyed with it earlier, too, and always gotten the same colour I got now. I don't know if time of year might make a difference and the new shoots would give more greenish yellow. Another project would be to try the same plant material different times of year.


Havut ennen keittoa.

Before boiling.


Keiton jälkeen

After boiling




Havuja oli kilo/100g lankaa. Havuja keitetty kaksi tuntia ja ne saivat jäähtyä liemessä yön yli.
Kellertävä lanka oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä, pieni vihreänharmaa näyte oli pelkällä raudalla esipuretettua 1,5% rautavihtrilliä. Jälkimmäisestä tuli mielestäni ihan kiva väri, kivempi kuin ison vyyhdin beigenkeltainen.

IN ENGLISH
I used one kilo of spruce branches to 100g of yarn, boiled the branches for two hours and let them cool in the bath overnight. The yarn mordanted with alum and cream of tartar was dyed the next day. Small greenish grey sample was premordanted with iron, 1,5% iron. I think it turned out even nicer than the beige/yellow bigger skein.

Sunday, January 7, 2018

Dye pots and Week Project 2018 Värjäysastioita ja Viikkoprojekti 2018


Joku varmaan luulee, että kun myyn lankoja, niin minulla on täällä pieni lankavärjäämö, melkein tehdas, mutta todellisuudessa värjään aika alkeellisesti ja käsityömäisesti. Suurimman osan värjäyksistä teen ulkona keväällä, kesällä ja syksyllä.  Vanhan ison puulämmitteisen patani ulkokuori alkaa hajota ja pitäisikin korjata, mutta viime kesänä sain myös toisen ihan uuden padan. Kyllä olikin mukavaa, kun siinä vesi lämpeni tosi nopeasti verrattuna vanhaan.

IN ENGLISH
Someone may think that because I sell my yarns, I have a small factory here, but no, in reality my dyeing is quite primitive, I am a craft dyer. Most of the dyeing I do outside during spring, summer and autumn months.
My old wood burning big pot is not so good any more and needs repairing, but last summer I got a brand new big wood burning pot, and it is so good!


Värjään paljon myös sähköllä kuistilla, mistä on näkymä puutarhaan päin.

I dye a lot also in the porch with a nice view towards the garden.


Lisäksi värjäyksiä on purkeissa ja ämpäreissä, liemiä valmistumassa tai lankoja värjääntymässä kesällä ulkolämpötiloissa ja kasvihuoneessa.

There are also many jars and buckets full of dyes fermenting or yarns dyeing in the summer in outside temperatures and in the greenhouse.




                        -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen monta kertaa kirjoittanut, että pääosa värjäyksistäni on indigolla, joko omalla kasvattamallani tai jauhemaisella, krapilla ja kokenillilla, hiukan keltaista resedalla tai pensasväriherneellä, koska nämä ovat kestävimpiä värejä ja myös koska niitä menee tarvikepaketteihin.  Ja vähän samettijalka- ja verihelttavärjäyksiä. Viime vuosina en ole ehtinyt tehdä juuri lainkaan kokeiluja (mitkä olisivat niitä kivoimpia), mutta joulukuussa aloin ajatella, että jospa ensi vuonna tekisin jotain, edes vähäsen,  eri tavalla.
Meillä on iso tontti, neljä hehtaaria, jossa kasvaa monenlaisia kasveja, joita voisi käyttää värjäykseen. Laskin, että pelkästään erilaisia luonnonvaraisia puita on 16 eri lajia, lisäksi puutarhassa kasvavat istutetut puut ja pensaat ja muut kasvit. Ruohovartisia kasveja on vaikka mitä, koska tontille mahtuu erilaisia biotooppeja metsästä rantakaislikkoon ja kosteaan niittyyn. Monia kasveja ei voi kerätä kilokaupalla isoihin värjäyksiin, mutta pieniä koevärjäyksiä voi helposti tehdä. Välillä minulle on myös tullut (itse aiheutettuja!) paineita siitä, että kaiken pitäisi olla hyvin perusteellista. Pitäisi tehdä kaikki mahdolliset vaihtoehdot aina kyseessä olevasta kasvista, mutta nyt ajattelin antaa itselleni tilaa siinäkin suhteessa, ja nämä nyt tulevat  värjäykset ovat vain näytteitä, ja myös inspiraation lähteitä itselle ja ehkä muillekin, vaikka samoja kasveja ei välttämättä löydykään kaikkialla.

VIIKKOPROJEKTI 2018
Tänä vuonna yritän tehdä joka viikko yhden pienen värjäyksen jollain omalta tontilta saadulla luonnonvaraisella kasvilla.  Talvikuukaudet voivat olla vaikeita, saa nähdä keksinkö värin lähteitä koko talveksi vai käytänkö myös jotain kuivattuja kasveja, saa nähdä. Tästä voi kuitenkin tulla ihan mielenkiintoista. Varoituksena täytyy mainita, että todennäköisesti suurin osa oman tontin kasveista antaa jonkin sortin keltaista:)

IN ENGLISH
I have written many times how I mostly dye with indigo, madder or cochineal, and some yellow with weld or Genista tinctoria, because they are the most fast dyes and also because I need them for my kits. And also some dyeings with mushrooms Tapinella ja Cortinarius. In past few years I haven't had any time for experiments, which I like most, but couple of weeks ago I started thinking that I want to do something even a little bit different next year. Though at the market most people buy blue and red yarns, but sometimes there are customers who ask for something dyed with Finnish native plants.
We have quite a lot of our own land around the house, about four hectares, and there are a lot of plants which I could use for dyeing. I counted that there are 16 different native tree species growing in our land, plus all the trees, bushes and other plants which I have planted in the garden. There are a lot of different herbaceous native plants because there are different habitats from forest to field and meadow by the lake. Many plants I can collect only small amounts, which is enough to dye a sample.
Sometimes I have also felt pressure (mainly from my own thoughts!), that I should do everything very thorough and have every possible variation of colour from each plant before I write here. Now I decided to give myself a break also in that respect, and the dyeings I do now this year are only samples to give inspiration to myself and others, though you may not have the same plants growing near you.

WEEK PROJECT 2018
This year I will try to do one little dyeing each week with a native plant I can find in our own land. I hope I can find enough to dye with during winter months, or if I have to use some dried plants. Summer and autumn are easy, or at least I think so. This will be interesting, though I have to warn you that most colours will be some kind of yellow:)

Friday, December 29, 2017

Results of lightfastness test from last summer Orakaslankojen valonkestotestin tuloksia viime kesältä


Viime kesänä heinä-elokuussa laitoin orakkailla värjättyjä lankoja valonkestotestiin kuistille, missä ne olivat heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun vasen puoli peitettynä. Heinäkuun lopulla oli aurinkoista, mutta elokuu oli osittain pilvinen ja sateinen. Lankoihin paistoi aurinko, silloin kuin paistoi, iltapäivisin, mutta hajavaloa tuli koko päivän.
Orakkaiden siniset värit ovat haalistuneet aika tavalla, ja ruskeat sävyt ovat jääneet jäljelle. Ylinnä oleva sininen on vertailuna ollut morsingolla värjätty lanka, joka oli säilyttänyt värinsä hyvin.

IN ENGLISH
Last summer I put some yarns dyed with tooth fungi to light fastness test outside in our porch, where they were from mid July to the end of August, left half of them covered. July was sunny but in August it was more cloudy and rainy. Yarns got direct sunlight in the afternoons (that is when it actually was sunny).
Blues from tooth fungi had faded quite a lot, and brown shades where left in them. The top blue was dyed with woad and it was there for comparison, it had kept it's colour.

Friday, December 22, 2017

Saturday, December 9, 2017

A trip to spinnery Käynti kehräämössä


Viime viikolla kävimme viemässä syksyn villat Pirtin kehräämöön. Näistä villoista sitten tulee  lisää lankaa kevääksi. Matkaa meiltä sinne kertyy edestakaisin 700km, eli se on aina koko päivän keikka, mutta kannattaa silti ajaa itse ennemmin kuin lähettää matkahuollossa, samalla näkee kehräämön väkeä ja kuulee kuulumiset:)
Päivä oli pilvinen, mutta vasta tuntia ennen kotia alkoi sataa lunta eli ihan hyvä ajokeli oli. Nyt se alkuviikon lumi onkin sulanut taas pois ja tihuttaa vettä. Hyvä sää kutoa sisällä.

IN ENGLISH
Last week we took wool to the spinnery Pirtin Kehräämö, and from these wools they make more yarn for us which we get sometime in next May. Pirtin Kehräämö is in the other side of Finland, so we drove 700 kilometres all together, 350 km to there and the same back. It took all day, but it is worth it, and also it is nice to see people who work there:)
Since I last wrote the weather has been very rainy. The snow in late October melted away, then it snowed again, melted again, and the day we went to the spinnery there was again snow, but lucky for us, not until we were close to back home, so the drive was good and roads not too slippery. Now that snow has again melted away and it is raining a little. Perfect weather to knit indoors.